perjantai 10. helmikuuta 2012

Cooking and stuff (Shimejis♥)

Alright, ajattelin kirjoittaa nopeesti tänne nyt jottain ku tuli semmone olo (vaikka kellon on jo yli kymmenen...). Huomenna herätys seittemältä, yheksäksi töihin. Nice. Onneksi sunnuntai ja maanantai on vapaata♥ 
Oon töissä ollessa mietikelly samalla vähän jatkoa mun tarinaan, jonka aloitin aikoja sitten mutta ei ole ollut inspiraatiota jatkaa. Nyt sitten iski semmoinen, mutta koko viikolla ei oo ollut aikaa kirjoittaa kun töissä ollu ja ku kotiin tulee niin väsyttää liikaa (tai ei vaan jaksa). Kirjotan BL tarinoita, jos jotakuta kiinnostaa niin Anikin pörröisestä kirjoituskoneesta löytyy yksi tarina (joka jäi kesken, enkä enää jatka sitä...). Se on aika tylsä ja kliseinen, mutta kyllä sitä lukee...kai. Ainakin muutama positiivinen kommentti on tullut (^_^)
Täältä siis löytyy: http://forums.aniki.fi/viewtopic.php?f=46&t=11799
Ja tällä hetkellä kirjoitan Fantasia/Romantiikka BL tarinaa ( johon sain inspiraation tosi oudosta unesta (?) ).
En vielä julkaise sitä Anikiin, mutta voisin nyt tietysti (jos jotakuta kiinnostaa) niin antaa pikku maistiaisen ensimmäisestä luvusta (Okei sitä pitää vielä hioa, mutta näin nyt alkuun....kirjoitus virheitä voi esiintyä):
Tokion prefektuurin erillisalueella, Ōtassa, maaseudulla kohosi suuri, 1700-luvun alkupuolella rakennettu kaunis kartano.  Sen pihaa koristi suuri englantilaistyylinen puutarha, jossa kukkivat kamferipuut. Kartanon etupihalla, suuren suihkulähteen luona, leikki pieni tyttö. Tyttö hyppeli ympäriinsä, kunnes pysähtyi, ja tuijjotti hämmästyneenä maata pitkän aikaa. "Isoveli! Tule äkkiä katsomaan!" tyttö huusi hätääntyneenä, ylös alas pomppien.  Pihalla sijaitsevan suuren kasvihuoneen ovi aukesi ja pitkä, tummahiuksinen ja hienoihin vaatteisiin pukeutunut mies asteli tytön luo. "Mitä nyt, Emi?" mies kysyi ja kumartui lähemmäs tyttöä. "Katso minkä minä löysin!" tyttö sanoi riuhtoen veljeään hihasta innokkaana. Suihkulähteen reunalla makasi pieni, tiaista muistuttava, värikäs lintu. Mies siirtyi lähemmäs katsomaan sitä. Hän nosti linnun varovasti käsiinsä. Sen vasen siipi oli taittunut. "Onko se kuollut?" tyttö kysyi vakavana veljeensä nojaten. Lintu avasi varovasti silmänsä ja katseli hämmentyneenä ympärillään olevia ihmisiä. Tytön kasvoille levisi hymy. "Sen kimppuun on varmaan hyökännyt isompi lintu", Mies sanoi hiljaa ja silitti linnun päätä hellästi sormellaan. "Nyt se tarvitsee hoitoa ja lepoa". Hän kääri nenäliinan varovasti linnun ympärille ja piteli sitä käsissään. "Onkohan sillä nälkä?" tyttö kysyi kuiskaten. "En tiedä, mutta voithan sinä käydä katsomassa keittiöstä, jos sieltä löytyisi pähkinöitä tai siemeniä. Niitä lintu voisi varmaan mielellään syödä", mies sanoi hymyillen tytölle. Tyttö nyökkäsi vakavana ja juoksi sisälle. Mies piti lintua lähellä rintaansa ja vei sen kasvihuoneeseen. Hän istui puiselle, kasvien ympäröimälle penkille, ja otti taskustaan valkoisen silkkinauhan. Hän kääri sen varovasti linnun siiven ympärille ja laski sen syliinsä. Lintu nousi hoiperrelleen ja katseli ympärilleen. Se katsoi miestä suoraan silmiin. Linnussa oli jotai erillaista. Hän ei ollut koskaan nähnyt sellaista lintua. Sen silmät olivat siniset, aivan kuin pienet siniset marmorikuulat. Mies silitti varovasti linnun päätä. Hän yllättyi, kuinka kesy se oli. Lintu ei yrittänyt lentää pois, vaan painautui vasten miehen lämmintä kättä. Mies hymyili hellästi. 
Mustaan frakkiin pukeutunut hovimestari koputti kasvihuoneen oveen. "Herra, päivällinen on valmis", hän sanoi kohteliaasti. "Ah, kyllä. Tulen aivan pian", mies sanoi ja laski linnun varovasti penkille. Hän käveli ovelle ja vilkaisi vielä pientä lintua penkillä. Lintu katsoi miestä surullisesti pienillä sinisillä silmillään, aivan kuin kysyen: Minne sinä menet? Mies hymyili ja sulki lasisen kasvihuoneen oven. Lintu istui yksin puisella penkillä. Se yritti levittää vasenta siipeään, mutta siihen sattui liikaa. Lintu huokaisi, ja katseli ympärilleen. Kasvihuoneen seinällä kiemurteli köynnöskasvi, jossa kukkivat suuret keltaiset kukat. Se haisteli kukkia onnellisena ja mietti: Koska hän tulee takaisin? Hänen kätensä olivat pehmeät, ja hymy niin lämmin.  Haluan nähdä hänet pian, mutta... Lintu istui penkillä ja tuijjotti maata ajatuksissaan. Se kuuli kasvihuoneen ulkopuolelta ääniä. Lintu repi hädissään silkkinauhan siivestään ja yritti lentää pois, mutta rymähti saman tien maahan. Sen siipi oli murtunut. Kaksi hovimestaria ryntäsi sisään ovesta. "Hei! Kuka te olette, ja mitä te teette herra Tanakan kasvihuoneessa?!" miehet huusivat. He tarttuivat linnun käsivarsista ja nostivat tämän ylös. Lintu rimpuili päästäkseen irti, mutta turhaan. "Nyt saatte luvan selittää, tai muuten-", toinen miehistä sanoi ja riuhtaisi linnun vasenta käsivartta. Lintu parkaisi kivusta ja lysähti maahan polvilleen. Äkkiä kasvihuoneen ovi aukesi. "Mitä täällä tapahtuu?!" Lintu tunnisti tutun äänen. Se kohotti katseensa. Mies oli tullut takaisin, mutta ei hymyillyt enää. Päinvastoin. "Herra Tanaka! Löysimme tämän pojan täältä. Hän on ilmeisesti murtautunut...", toinen hovimiehistä sanoi riuhtaisten pojan kättä. Poika puri hammasta ja katsoi anoen miestä silmiin. Auta...auta minua. Herra Tanaka katsoi poikaa hetken. Pojalla oli yllään likaiset vaatteet. Hänellä oli keskipitkät ruskeat hiukset, ja siniset silmät. Siniset silmät... "Tuokaa hänet huoneeseeni", Hän sanoi. Hovimiehet raahasivat pojan sisälle kartanoon. Herra Tanaka huokaisi ja istui kasvihuoneen penkille. Hän vilkuili ympärilleen. Lintu oli poissa. Kai se lähti...Hän nousi, ja huomasi maassa lojuvan valkoisen silkkinauhan. Hän nosti sen ja laittoi sen taskuunsa. 
Tarinalla ei vielä ole mitään virallista nimeä, mutta tiedosto nimenä on 'Lintu'...aika tylsä nimeksi, mutta näillä mennään toistaiseksi~
Toinen asia josta piti kirjoittaa on yksi juttu minkä eilen illalla youtuubelin syövereistä kaivoin aivan sattumalta. Nimittäin Shimejit! En oo ajatellut että jotain niin käsittämättömän söpöä voi olla edes olemassa♥ (täydellisiä tälläiselle erakoituneelle otaku forever alounerille). 
So basically, Shimeji (tai Desktop buddy/mascot) on semmonen pikkunen örvelö, joka touhuilee omiaan työpöydälläsi, kun sinä seikkailet internetin ihmeellisessä maailmassa (tai mitä ikinä sitten teetkin). Niitä voi siirrellä ympäriinsä ja ne kiipeilee sivun reinoissa ja päällä. Tosiaan nämä tuli vastaan ihan sattumalta, ja pitihän se sitten itsekkin ladata heti muutama (*^_^) Vocaloid paketin latasin, jossa tuli Rin, Len, Kaito ja kaksi erilaista Mikua. Olin heti ihan IN LOVE niihin (*_*)
Sit löysin vähän lisää esim. K-ON! tytöt (joilla myös oma pöytä) jotka klikkaamalla sanoo kaikkea söpöä (tänään tarinaa kirjoittaessa oli vähän hankala keskittyä kun kaikki hyppivät edessä haha). 
Yui on niin söpön näköinen kun sitä siirtää hiirellä (^.^) Sitten vielä tänään latasin toisen 'ryhmän', joka tuli kokonaisena pakettina (taustakuvia, kuvakkeita, soudefectejä...). Tällä hetkellä mun työpöytä näyttääkin sitten tältä:
                                 
Haruhi- fani(ko?) haha.
Okei mulla ei oo nyt enempää aikaa kirjoittaa mutta myöhemmin sitten~ btw näitä desktop mascotteja löytyy googlesta hakemalla monenlaisia♥ ne on kyllä söpöjä~
Okay, buh bye♥

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti